Beyond End F
© AK
PERUSTIEDOT
Vertical Divider
|
PALKINNOT
|
Historiaa
Syyn Kartanon laajentaessa toimintaansa pelkistä suomenhevosista myös suomalaisiin puoliverisiin, oli minun aika etsiä talliin ensimmäinen puoliveriasukas. Selasin sormet syyhyten suomipuokkien myyntisivuja, kunnes silmiini osui Faconden kasvattimyynti ja sieltä aivan ihana ruunikko orivarsa. On myönnettävä, että suvussa on pari minulle tuttua nimeä, mutta koska kaikki vaikutti muuten täydelliseltä, otin myyjään yhteyttä ja kaupoista sovittiin. Selväpäinen suomalainen ori asteli Syyn uuteen talliin toppaloimiin käärittynä huhtikuisena iltana. Myöhemmin orin täytettyä 10 vuotta, päätin, ettei Syyssä enää olisi jalansijaa puoliverisille, jolloin sovimme mieheni Hansin kanssa, että Endi muuttaisi Saksaan toiselle tallillemme Drurybridgeen. Endin muutto lentokonehässäköineen sujui hienosti ja ori pääsi jatkamaan elämäänsä entistä hulppeampiin puitteisiin.
Luonnekuvaus
Beyond End F on elegantti ori komeassa paketissa. Kahden laadukkaat estehevosen yhdistelmästä sain itselleni aivan ihanalla luonteella varustetun pakkauksen, jonka kanssa jokainen päivä on hieman erilainen, hyvällä tavalla. Endi on yhteistyöhaluinen ja ihmisen seurassa hyvin viihtyvä hevonen, jota saa puunata vaikka kolme tuntia ilman, että ori alkaa hermoilla. Tallissa Endin käytöstavat ovat luokkaa kymppi ja vähän päälle. Ori rakastaa kaikenlaista ihmiseltä saamaansa huomiota ja on oikea nallekarhu: sitä voi halia ja hoitaa mielinmäärin. Hoitotoimenpiteet sujuvat niin käytävällä kuin karsinassakin ja Endi on aina korvat hörössä vastaanottamassa jokaisen luokseen tulevan. Varustus käy köykäisesti, eikä Endi vastustele kuolainten kanssa saatika pullistele satulavyötä kiristäessä.
Ratsastaessa Endi unohtaa hetkeksi nallekarhumaiset ominaisuutensa ja esille tulee kilpailunhaluinen herkkä hevonen. Alkuverryttelyssä on hyvä muistaa rauhalliset tehtävät ja varmistella, että ratsu kuuntelee myös pidättäviä apuja. Endi ei lähde suinkaan käsistä, mutta saattaa välillä tarvita muistuttelua siitä, ettei täysiä saa mennä. Alkuverryttelyssä Endi käyttäytyy normaalisti hieman kankeasti ja tuppaa kiemurtelemaan käynnissä, mutta vetreytyy nopeasti ravitehtävien jälkeen. Kouluratsastus on Endin kanssa mukavaa ja oriin saa parhaan tuntuman käyttämällä mahdollisimman paljon istunnallisia apuja ohjista kiskomisen sijaan. Endi suorittaa kaikki tasonsa tehtävät moitteettomasti, joiden lisäksi laukanvaihdot ovat näyttävät ja helpot hallita. Endi kulkee ryhdikkäästi kaikissa askellajeissa ja hakeutuu pyydettäessä mielellään peräänantoon.
Vaikka Endi on varsin miellyttävä sileällä, loistaa ori parhaiten kuitenkin esteratsastuksen parissa. Esteradalla Endin saa syttymään ihan eri tavalla kuin kouluratsastuksessa ja orista kumpuaa iloista energiaa yleisöön asti. Muutamat iloiset pukit verkkahyppyjen jälkeen eivät ole mikään poikkeuksellinen näky, vaan pikemminkin jokakertainen tapa. Radalla hölmöilyt kuitenkin unohtuvat ja Endi tekee työnsä keskittyneesti. Selästä Endi tuntuu hyvältä, vaikkakin joskus hieman kuumalta. Hyvällä istunnalla ja rauhallisilla pidätteillä Endin saa kuitenkin pysymään hallinnassa. Endi on rakenteensa puolesta ketterä ja nopea, eikä sille tuota ongelmia jyrkät uusintatiet. Sen sijaan Endi kaipaa ratsastajan tukea erityisesti sarjoilla, joiden kanssa orilla on joskus askeleet hukassa.
Ratsastaessa Endi unohtaa hetkeksi nallekarhumaiset ominaisuutensa ja esille tulee kilpailunhaluinen herkkä hevonen. Alkuverryttelyssä on hyvä muistaa rauhalliset tehtävät ja varmistella, että ratsu kuuntelee myös pidättäviä apuja. Endi ei lähde suinkaan käsistä, mutta saattaa välillä tarvita muistuttelua siitä, ettei täysiä saa mennä. Alkuverryttelyssä Endi käyttäytyy normaalisti hieman kankeasti ja tuppaa kiemurtelemaan käynnissä, mutta vetreytyy nopeasti ravitehtävien jälkeen. Kouluratsastus on Endin kanssa mukavaa ja oriin saa parhaan tuntuman käyttämällä mahdollisimman paljon istunnallisia apuja ohjista kiskomisen sijaan. Endi suorittaa kaikki tasonsa tehtävät moitteettomasti, joiden lisäksi laukanvaihdot ovat näyttävät ja helpot hallita. Endi kulkee ryhdikkäästi kaikissa askellajeissa ja hakeutuu pyydettäessä mielellään peräänantoon.
Vaikka Endi on varsin miellyttävä sileällä, loistaa ori parhaiten kuitenkin esteratsastuksen parissa. Esteradalla Endin saa syttymään ihan eri tavalla kuin kouluratsastuksessa ja orista kumpuaa iloista energiaa yleisöön asti. Muutamat iloiset pukit verkkahyppyjen jälkeen eivät ole mikään poikkeuksellinen näky, vaan pikemminkin jokakertainen tapa. Radalla hölmöilyt kuitenkin unohtuvat ja Endi tekee työnsä keskittyneesti. Selästä Endi tuntuu hyvältä, vaikkakin joskus hieman kuumalta. Hyvällä istunnalla ja rauhallisilla pidätteillä Endin saa kuitenkin pysymään hallinnassa. Endi on rakenteensa puolesta ketterä ja nopea, eikä sille tuota ongelmia jyrkät uusintatiet. Sen sijaan Endi kaipaa ratsastajan tukea erityisesti sarjoilla, joiden kanssa orilla on joskus askeleet hukassa.
ii. Heinrich von Elke Ch, KTK-III, ERJ-I, YLA2, HANN-I, VPVL-II ie. Born to Fly KTK-III, ERJ-I ei. Frosten April Ch, KTK-III, ERJ-I, YLA2 ee. Endeavour KTK-II, ERJ-II |
iii. Arnold von Elke
hann, rt, 170cm iie. Brunhilde hann, trn, 170cm iei. Born from Vision fwb, m, 157cm iee. Made in Finland fwb, km, 160cm eii. Golden Figaro fwb, m, 161cm eie. Dark Glother fwb, m, 158cm eei. Regulus dwb, prn, 175cm eee. Brimmer dwb, trn, 169cm |
Jälkeläiset
02.10.2023 fwb-t. Drurybridge Violette (e. Valeriana Bell)
Kilpailu- ja näyttelytulokset
ERJ:n alaiset esteratsastuskilpailut | 40 sijoitusta
14.04.2020 Kutsu, 160cm - 2 / 40
15.04.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 17.04.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 18.04.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 40 21.04.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 22.04.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 40 27.04.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 28.04.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 40 30.04.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 23.04.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 40 26.04.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 40 26.04.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 27.04.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 27.04.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 01.05.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 40 07.05.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 40 07.05.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 13.05.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 14.05.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 16.05.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 40 |
01.05.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 40
07.05.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 16.05.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 18.05.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40 17.05.2020 Kutsu, 150cm - 3 / 48 01.06.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 30 07.06.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 30 07.06.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 30 12.06.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 30 15.06.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 30 19.06.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 30 11.05.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 36 14.05.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 36 26.04.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 27.04.2020 Kutsu, 160cm - 2 / 40 30.04.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 40 25.05.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 41 03.06.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 30 04.06.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 30 07.06.2020 Kutsu, 160cm - 3 / 30 |
Näyttelytulokset
-
-
Päiväkirja ja valmennukset
05.05.2020 Kokeillaan maastoesteitä, kirjoittanut omistaja (entisessä kodissa)
Olin hypännyt suomenhevosilla tänäkeväänä paljonkin maastoesteitä, kun kartanon oma rata oltiin talven jälkeen kunnostettu. Tallin puoliveriset eivät esteitä olleet kuitenkaan päässeet testaamaan, koska ne eivät meillä siihen hommaan ole varsinaisesti tarkoitettuja. Tänään kuitenkin päätin, että lähtisin Endin kanssa mielenvirkistykseksi kokeilemaan, menisikö arkajalka yhdestäkään tukista yli. Maastossa olimme toki käyneet monia monia kertoja, mutta maastoesteitä ori ei ollut varmaan koskaan nähnytkään. Hontelo ori seisoi hiekkatarhan perällä lepuuttaen toista takastaan, kun saavuin portille sitä hakemaan. Kauaa ei portin kanssa ennättänyt rimpuilla, kun Endi jo käveli minua vastaan korvat hörössä iloisesti hörähtäen. Pujautin riimun ruunikon kauniiseen päähän ja talutin hevosen talliin. Hoitopaikalla ei ollut ketään, joten pääsin hoitamaan orin ihan rauhassa. Harjattuani jo valmiiksi puhtaan hevosen, laitoin sille jännesuojat ja putsit maastoilua varten. Selkään tumma estesatula ja suuhun pelhamit.
Pääsimme noin viiden minuutin kävelymatkan päässä olevalle pellolle, jossa maastoesterata odotti. Kiertelimme pellolla ensin käynnissä ja kävimme katsomassa kaikkia esteitä lähempääkin. Endi puhisi vähän lähestyessämme rengasestettä, mutta uskaltautui kuitenkin käydä nuuhkaisemassa tätä mustaa hirvitystä. Kun kaikki esteet oli tutkittu, pyysin Endin raviin ja aloin taivutella sitä esteiden seassa ihan normaalisti. Endi teki työtä hienosti ja puikkelehti esteiden lomassa kepeästi. Laukassa orilla oli vähän menohaluja, mutta pienillä pidätteillä sain orin pysymään hanskassa ihan hyvin. Pelhamin käyttöönottaminen oli silti ollut hyvä idea, sillä aavistelin orin kiihtyvän hyppäämään päästessään vielä enemmän. Sain alkuverryttelyn tehtyä ja Endi tuntui mielestäni hyvältä kaikin puolin, joten aloitimme hyppäämisen.
Ensimmäinen este oli ihan perinteinen pieni tukki, jonka alla tai sivuilla ei ollut mitään ihmeellistä. Endi lähestyi tukkia reippaasti, mutta tajutessaan, että se pitäisi ylittää, siirtyi nopeasti raviin ja väisti tukin sivulle. Naurahdin ja pyysin orin uudelleen lähestymiseen pitäen hevosen koko ajan tiiviisti ohjan ja pohkeen välissä. Tällä kertaa Endi siirtyi taas raviin, mutta ylitti tukin lopulta siinä askellajissa. Kehuin ruunikkoa paljon. Uudella yrityksellä Endi jo tajusi homman jujun ja hyppäsi lennokkaasti laukassa tukin yli, saaden taas suuret kehut ja taputukset kaulalle. Hyppäsimme myös kahta hieman isompaa tukkia, joiden ylityksessä ei ilmennyt ongelmia. Seuraavaksi siirryimme matalalle banketille, jonka Endi loikkasi ylös ja alas rohkeasti. Olin melko yllättynyt näinkin hyvään suoritukseen, joten päätin, ettemme mitään pelottavampaa lähtisi tänään edes kokeilemaan. Ravailimme hetken pellolla, jonka jälkeen kävelimme takaisin tallille iloisina.
Olin hypännyt suomenhevosilla tänäkeväänä paljonkin maastoesteitä, kun kartanon oma rata oltiin talven jälkeen kunnostettu. Tallin puoliveriset eivät esteitä olleet kuitenkaan päässeet testaamaan, koska ne eivät meillä siihen hommaan ole varsinaisesti tarkoitettuja. Tänään kuitenkin päätin, että lähtisin Endin kanssa mielenvirkistykseksi kokeilemaan, menisikö arkajalka yhdestäkään tukista yli. Maastossa olimme toki käyneet monia monia kertoja, mutta maastoesteitä ori ei ollut varmaan koskaan nähnytkään. Hontelo ori seisoi hiekkatarhan perällä lepuuttaen toista takastaan, kun saavuin portille sitä hakemaan. Kauaa ei portin kanssa ennättänyt rimpuilla, kun Endi jo käveli minua vastaan korvat hörössä iloisesti hörähtäen. Pujautin riimun ruunikon kauniiseen päähän ja talutin hevosen talliin. Hoitopaikalla ei ollut ketään, joten pääsin hoitamaan orin ihan rauhassa. Harjattuani jo valmiiksi puhtaan hevosen, laitoin sille jännesuojat ja putsit maastoilua varten. Selkään tumma estesatula ja suuhun pelhamit.
Pääsimme noin viiden minuutin kävelymatkan päässä olevalle pellolle, jossa maastoesterata odotti. Kiertelimme pellolla ensin käynnissä ja kävimme katsomassa kaikkia esteitä lähempääkin. Endi puhisi vähän lähestyessämme rengasestettä, mutta uskaltautui kuitenkin käydä nuuhkaisemassa tätä mustaa hirvitystä. Kun kaikki esteet oli tutkittu, pyysin Endin raviin ja aloin taivutella sitä esteiden seassa ihan normaalisti. Endi teki työtä hienosti ja puikkelehti esteiden lomassa kepeästi. Laukassa orilla oli vähän menohaluja, mutta pienillä pidätteillä sain orin pysymään hanskassa ihan hyvin. Pelhamin käyttöönottaminen oli silti ollut hyvä idea, sillä aavistelin orin kiihtyvän hyppäämään päästessään vielä enemmän. Sain alkuverryttelyn tehtyä ja Endi tuntui mielestäni hyvältä kaikin puolin, joten aloitimme hyppäämisen.
Ensimmäinen este oli ihan perinteinen pieni tukki, jonka alla tai sivuilla ei ollut mitään ihmeellistä. Endi lähestyi tukkia reippaasti, mutta tajutessaan, että se pitäisi ylittää, siirtyi nopeasti raviin ja väisti tukin sivulle. Naurahdin ja pyysin orin uudelleen lähestymiseen pitäen hevosen koko ajan tiiviisti ohjan ja pohkeen välissä. Tällä kertaa Endi siirtyi taas raviin, mutta ylitti tukin lopulta siinä askellajissa. Kehuin ruunikkoa paljon. Uudella yrityksellä Endi jo tajusi homman jujun ja hyppäsi lennokkaasti laukassa tukin yli, saaden taas suuret kehut ja taputukset kaulalle. Hyppäsimme myös kahta hieman isompaa tukkia, joiden ylityksessä ei ilmennyt ongelmia. Seuraavaksi siirryimme matalalle banketille, jonka Endi loikkasi ylös ja alas rohkeasti. Olin melko yllättynyt näinkin hyvään suoritukseen, joten päätin, ettemme mitään pelottavampaa lähtisi tänään edes kokeilemaan. Ravailimme hetken pellolla, jonka jälkeen kävelimme takaisin tallille iloisina.
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.