Valeriana Bell
KTK-II
VH20-031-0141
VH20-031-0141
PERUSTIEDOT
Vertical Divider
|
PALKINNOT
Lokakuun 2023 kantakirjatilaisuus: KTK-II
|
Historiaa
Bellgrovessa oli käynnissä suuri hevosmyynti, kun satuin bongaamaan foorumilta kivasukuisen estetamma Valerianan, eli Riinan. Riina on Bellgroven oma kasvatti, jonka suvusta löytyy useita tunnettuja ja ennen kaikkea palkittuja nimiä. Näin tammassa heti sitä jotain, joten tein ostotarjouksen ja kävin koeratsastamassa. Hevonen vaikutti vallan mahtavalta meidän joukkoomme, joten kauppakirjat allekirjoitettiin ja Riina lastattiin hevoskoppiini. Kotimatka oli pitkä, mutta kotona Riinaa odotti iloinen vastaanotto ja lauma innokkaita hoitajia.
Luonnekuvaus
Hoitaessa Riina on vaivaton ja kiltti tapaus, joka on aina valmis kaikkeen, kuin paraskin partiolaistyttö. Toki, kun kyseessä on tamma, niin joskus saattaa sattua tilanteita, kun tamma yrittää päättää toisin, mutta kun sille vain ei anneta mahdollisuutta päättää itse.
Tamman saa harjata turvasta hännän päähän ongelmitta ja kavioidenkin puhdistamine on yllättävän kevyttä hommaa. Parasta kuitenkin on, jos hoitaja pysähtyy hetkeksi rapsuttelemaan ja paijaamaan tammaa. Varustaessa Riina saattaa hieman irvistellä satulavyötä kiristäessä, mutta ei kuitenkaan ryhdy sen dramaattisempiin toimenpiteisiin ilmaistakseen tyytymättömyytensä. Suitsiessa saa hieman kutitella ikeniä hammaslomasta, jotta kuolaimet saa suuhun ja kurkottelemaankin saatat joutua, jos tamma ei tajua laskea päätänsä alemmas, että niskahihnan saa vedettyä kunnolla korvien yli.
Ikävä kyllä työmotivaatio ja temperamenttisuus työskennellessä on pääasiassa peritty isältä ja tamma onkin välillä oikea ruutitynnyri, vaikka muuten se onkin oikein mukava tapaus. Osaa se kyllä myös ratsastaessakin olla mukava ja vaivaton, mutta se vaatii melkoisen luottamuksen ratsastajan ja ratsun välille, sekä hellän käden, tasaisen jalan ja hyvän istunnan. Riina menee helposti hämilleen ristiriitaisista avuista, jonka takia se ei sovikaan ihan kelle tahansa.
Esteillä Riinalla virtaa ja vauhtia riittää, välillä turhankin paljon, mutta ratsastajan tulee vain osata lukea hevosta ja toimia sen mukaan millä päällä Hänen korkeutensa sattuu sillä hetkellä olemaan. Tamma kyllä hyppää kaiken mitä eteen laitetaan, mutta eri asia millä tyylillä ja koliseeko puomit. Aluksi on siis viisainta joko juoksuttaa enimmät vauhdin huumat pois tai ottaa alkuverkoissa todella reippaita laukkapätkiä, sekä tehdä erilaisia hillitseviä harjoituksia alkuverkan aikana, jolloin saadaan neitikin keskittymään johonkin muuhun, kuin eteenpäin höyryämiseen.
Maastossa Riina on yllättävää kyllä rauhallinen ja kuuntelee paljon paremmin, kuin kentällä tai maneesissa. Sen kanssa voi käydä rauhallisen maastosamoilun pitkillä ohjilla käynnissä, mutta myös kunnon vauhtimaastot ja maastoesteetkin onnistuvat ilman erikoisempaa kuumumista tai pelleilyä.
© Jaana K.
Tamman saa harjata turvasta hännän päähän ongelmitta ja kavioidenkin puhdistamine on yllättävän kevyttä hommaa. Parasta kuitenkin on, jos hoitaja pysähtyy hetkeksi rapsuttelemaan ja paijaamaan tammaa. Varustaessa Riina saattaa hieman irvistellä satulavyötä kiristäessä, mutta ei kuitenkaan ryhdy sen dramaattisempiin toimenpiteisiin ilmaistakseen tyytymättömyytensä. Suitsiessa saa hieman kutitella ikeniä hammaslomasta, jotta kuolaimet saa suuhun ja kurkottelemaankin saatat joutua, jos tamma ei tajua laskea päätänsä alemmas, että niskahihnan saa vedettyä kunnolla korvien yli.
Ikävä kyllä työmotivaatio ja temperamenttisuus työskennellessä on pääasiassa peritty isältä ja tamma onkin välillä oikea ruutitynnyri, vaikka muuten se onkin oikein mukava tapaus. Osaa se kyllä myös ratsastaessakin olla mukava ja vaivaton, mutta se vaatii melkoisen luottamuksen ratsastajan ja ratsun välille, sekä hellän käden, tasaisen jalan ja hyvän istunnan. Riina menee helposti hämilleen ristiriitaisista avuista, jonka takia se ei sovikaan ihan kelle tahansa.
Esteillä Riinalla virtaa ja vauhtia riittää, välillä turhankin paljon, mutta ratsastajan tulee vain osata lukea hevosta ja toimia sen mukaan millä päällä Hänen korkeutensa sattuu sillä hetkellä olemaan. Tamma kyllä hyppää kaiken mitä eteen laitetaan, mutta eri asia millä tyylillä ja koliseeko puomit. Aluksi on siis viisainta joko juoksuttaa enimmät vauhdin huumat pois tai ottaa alkuverkoissa todella reippaita laukkapätkiä, sekä tehdä erilaisia hillitseviä harjoituksia alkuverkan aikana, jolloin saadaan neitikin keskittymään johonkin muuhun, kuin eteenpäin höyryämiseen.
Maastossa Riina on yllättävää kyllä rauhallinen ja kuuntelee paljon paremmin, kuin kentällä tai maneesissa. Sen kanssa voi käydä rauhallisen maastosamoilun pitkillä ohjilla käynnissä, mutta myös kunnon vauhtimaastot ja maastoesteetkin onnistuvat ilman erikoisempaa kuumumista tai pelleilyä.
© Jaana K.
ii. Imhotep GER ERJ-I, YLA2 ie. Luperca ERJ-I ei. Scabier Ch, KTK-II, ERJ-II, YLA2 ee. Venus K KTK-III, ERJ-I, YLA3 |
iii. Scorpion King
holst, 169cm, mrn iie. Nephthys holst, 165cm, prn iei. Mercury IV holst, 170cm, mrn iee. Eglantine holst, 166cm, prn eii. Hollister trak, 167cm, mrn eie. Sarab trak, 165cm, rn eei. Sarkus trak, 170cm, trn eee. Valkmira trak, 165cm, trn |
SUKUSELVITYS
iii. Scorpion King on ratsu, jonka kanssa ensimmäiset ratsastuskerrat ovat suoraan painajaisista ja sen kanssa saa tehdä oikeasti monen monta kertaa töitä peräkkäin, että ori toimisi edes jotenkin. Kisoissakaan sillä ei ole kisattu kummemmin, koska tulokset ovat olleet melko huonoja juurikin sen takia, että yhteistyö ratsastajan kanssa ei onnistu. Asiaa ei pelasta edes se, että hyppytyyli tällä hevosella on mahtava.
iie. Nephthys oli aikojensa huippulupaus ja siltä odotettiin paljon. Tammaa kiikutettiin ympäriinsä eri hevoskouluttajilla ja loppujen lopuksi hommassa kävi niin, että kahdeksanvuotiskaudelle tullessaan Saksaan oli Nephthys palanut koulutuksien aikana kokonaan loppuun ja kisainto oli hävinnyt sen siliän tien. Tamma siis myytiin yksityishevoseksi, missä se sai viettää seuraratsun elämää ja satunnaisesti se myös sai muutaman varsan.
iei. Mercury VII on arvostettu ja tunnettu ori, joka on nimetty esi-isänsä mukaan. Luonteeltaan ori on arvaamaton, jota moni ihminen pelkäsi ja Mercuryn iso kokokin vain vahvisti pelkoa. Kukapa ei pelkäisiä jättiläistä, josta ei voinut olla ikinä varma, että mitä se seuraavaksi keksii? Jalostuspuolella Mercury ei ollut niin suosittu, mutta esteratsuna se oli taitava ja sitä kautta kerännytkin kuuluisuutta ja arvostusta.
iee. Eglantine on yksi Vermeil Warmbloodsin siitostammoista. Luonteeltaan se on hätäinen ja herkkä, jonka vuoksi se ei sopinutkaan kisahevoseksi, niin kuin oli suunniteltu. Muutamat kisat käytiin tammalla kierätmässä, mutta suoritukset olivat epäonnistuneita ja kisahaaveet haudattiin. Eglantinen kanssa käytiin kuitenkin näyttelyissä ja se on valittu mm. vuoden tammaksi ja useissa kovan tason näyttelyissä parhaaksi hevoseksi.
eii. Hollister kilpaili aikanaan Suomea edustaen ympäri maailmaa kansainvälisissä kisoissa menestyen loistavasti haastavillakin kilparadoilla. Siirryttyään eläkkeelle kilpailujen osalta tämä nöyrä, mutta energinen ja temperamenttinen ori jatkoi uraansa vielä erinomaisena siitosorina.
Hyvän rakenteen omaava ori jätti maailmaan yhdeksän erinomaista kilparatsua, jotka eivät isäänsä huonommaksi ole kisaradoilla jääneet.
eie. Sarab oli erittäin kaunis ja erinomaisella rakenteella varustettu tamma, jota ei kuitenkaan kaikkien hämmästykseksi koskaan kantakirjattu. Parhaimpina kausinaan Sarab kisasi 150 senttimetrin esteradoilla, vaikka oli itse vain 15 senttimetriä esteitä korkeampi ja se pärjäsi erittäin hyvin.
Valitettavasti villihkö tamma menehtyi synnytykseen, kun se oli synnyttämässä neljättä varsaansa, joka myös menehtyi.
eei. Sarkus oli luonteeltaan herrasmiesmäinen ori, joka nautti saamastaan huomiosta ja turhaan se ei sitä saanutkaan. Ori oli isohko ja tummanruunikko väritys antoi siitä vielä massiivisemman ja maskuliinisemman kuvan, vaikka luonteeltaan se olikin erittäin ihana ja mukava. Sarkus kisasi esteillä menestyen oikein mukavasti ja sekin toki oli osasyynä orin ansaitsemaan ihailuun, koska sen tyyli esteradoilla oli älyttömän puhdas ja se antoi aina kaikkensa.
eee. Valkmira oli hieman tuntemattomampi, mutta kuitenkin hyvä estehevonen. Se toimi omistajansa pääasiallisena parempana harrasteratsuna, mutta ratsukko kiersi kuitenkin kisojakin suhteellisen säännöllisesti.
Valkmira oli luonteeltaan herkkä, mutta varma ja tasainen suorittaja kunhan sen kanssa löysi yhteisen sävelen ja ymmärsi ”pientä” tammaa.
© Jaana K.
iie. Nephthys oli aikojensa huippulupaus ja siltä odotettiin paljon. Tammaa kiikutettiin ympäriinsä eri hevoskouluttajilla ja loppujen lopuksi hommassa kävi niin, että kahdeksanvuotiskaudelle tullessaan Saksaan oli Nephthys palanut koulutuksien aikana kokonaan loppuun ja kisainto oli hävinnyt sen siliän tien. Tamma siis myytiin yksityishevoseksi, missä se sai viettää seuraratsun elämää ja satunnaisesti se myös sai muutaman varsan.
iei. Mercury VII on arvostettu ja tunnettu ori, joka on nimetty esi-isänsä mukaan. Luonteeltaan ori on arvaamaton, jota moni ihminen pelkäsi ja Mercuryn iso kokokin vain vahvisti pelkoa. Kukapa ei pelkäisiä jättiläistä, josta ei voinut olla ikinä varma, että mitä se seuraavaksi keksii? Jalostuspuolella Mercury ei ollut niin suosittu, mutta esteratsuna se oli taitava ja sitä kautta kerännytkin kuuluisuutta ja arvostusta.
iee. Eglantine on yksi Vermeil Warmbloodsin siitostammoista. Luonteeltaan se on hätäinen ja herkkä, jonka vuoksi se ei sopinutkaan kisahevoseksi, niin kuin oli suunniteltu. Muutamat kisat käytiin tammalla kierätmässä, mutta suoritukset olivat epäonnistuneita ja kisahaaveet haudattiin. Eglantinen kanssa käytiin kuitenkin näyttelyissä ja se on valittu mm. vuoden tammaksi ja useissa kovan tason näyttelyissä parhaaksi hevoseksi.
eii. Hollister kilpaili aikanaan Suomea edustaen ympäri maailmaa kansainvälisissä kisoissa menestyen loistavasti haastavillakin kilparadoilla. Siirryttyään eläkkeelle kilpailujen osalta tämä nöyrä, mutta energinen ja temperamenttinen ori jatkoi uraansa vielä erinomaisena siitosorina.
Hyvän rakenteen omaava ori jätti maailmaan yhdeksän erinomaista kilparatsua, jotka eivät isäänsä huonommaksi ole kisaradoilla jääneet.
eie. Sarab oli erittäin kaunis ja erinomaisella rakenteella varustettu tamma, jota ei kuitenkaan kaikkien hämmästykseksi koskaan kantakirjattu. Parhaimpina kausinaan Sarab kisasi 150 senttimetrin esteradoilla, vaikka oli itse vain 15 senttimetriä esteitä korkeampi ja se pärjäsi erittäin hyvin.
Valitettavasti villihkö tamma menehtyi synnytykseen, kun se oli synnyttämässä neljättä varsaansa, joka myös menehtyi.
eei. Sarkus oli luonteeltaan herrasmiesmäinen ori, joka nautti saamastaan huomiosta ja turhaan se ei sitä saanutkaan. Ori oli isohko ja tummanruunikko väritys antoi siitä vielä massiivisemman ja maskuliinisemman kuvan, vaikka luonteeltaan se olikin erittäin ihana ja mukava. Sarkus kisasi esteillä menestyen oikein mukavasti ja sekin toki oli osasyynä orin ansaitsemaan ihailuun, koska sen tyyli esteradoilla oli älyttömän puhdas ja se antoi aina kaikkensa.
eee. Valkmira oli hieman tuntemattomampi, mutta kuitenkin hyvä estehevonen. Se toimi omistajansa pääasiallisena parempana harrasteratsuna, mutta ratsukko kiersi kuitenkin kisojakin suhteellisen säännöllisesti.
Valkmira oli luonteeltaan herkkä, mutta varma ja tasainen suorittaja kunhan sen kanssa löysi yhteisen sävelen ja ymmärsi ”pientä” tammaa.
© Jaana K.
Jälkeläiset
02.10.2023 fwb-t. Drurybridge Violette (i. Beyond End F)
Kilpailu- ja näyttelytulokset
ERJ:n alaiset esteratsastuskilpailut | 40 sijoitusta
01.06.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 40
02.06.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 07.06.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 40 16.06.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 17.06.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 40 03.06.2020 Kutsu, 150cm - 5 / 25 08.06.2020 Kutsu, 150cm - 4 / 25 08.06.2020 Kutsu, 150cm - 2 / 25 09.06.2020 Kutsu, 150cm - 4 / 25 11.06.2020 Kutsu, 150cm - 2 / 25 16.06.2020 Kutsu, 150cm - 3 / 25 16.06.2020 Kutsu, 150cm - 4 / 25 20.06.2020 Kutsu, 150cm - 4 / 25 03.07.2020 Kutsu, 120cm - 3 / 39 04.07.2020 Kutsu, 120cm - 4 / 39 09.07.2020 Kutsu, 120cm - 5 / 39 13.07.2020 Kutsu, 130cm - 1 / 28 03.07.2020 Kutsu, 130cm - 5 / 57 11.07.2020 Kutsu, 130cm - 7 / 57 13.07.2020 Kutsu, 130cm - 2 / 57 |
19.07.2020 Kutsu, 130cm - 5 / 57
23.07.2020 Kutsu, 130cm - 3 / 57 27.07.2020 Kutsu, 130cm - 7 / 57 10.08.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 50 14.08.2020 Kutsu, 160cm - 4 / 50 19.08.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 50 19.08.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 50 22.08.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 50 25.08.2020 Kutsu, 160cm - 1 / 50 30.08.2020 Kutsu, 160cm - 5 / 50 06.08.2020 Kutsu, 160cm - 6 / 38 02.08.2020 Kutsu, 140cm - 3 / 17 03.08.2020 Kutsu, 130cm - 2 / 16 05.08.2020 Kutsu, 130cm - 4 / 16 07.08.2020 Kutsu, 130cm - 3 / 17 10.08.2020 Kutsu, 130cm - 3 / 16 10.08.2020 Kutsu, 140cm - 4 / 17 25.08.2020 Kutsu, 150cm - 1 / 29 27.08.2020 Kutsu, 150cm - 2 / 29 31.08.2020 Kutsu, 150cm - 4 / 29 |
Päiväkirja ja valmennukset
07.01.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Jaana K.
Riinan hoitaja Ilona oli ilmoittanut olevansa sairaana, joten otin tytön hoitohevoset huolehdittavakseni. Toki, olivathan ne minun hevosiani, joten huolehdin niistä muutenkin, mutta erityisesti varsat olivat hyvin pitkälti hoitajiensa vastuulla ratsutukseen asti.
”No hei pikkuinen”, hymähdin, kun portilla tuli vastaan erittäin pirtsakka ja jopa hieman riehakas tammavarsa. Napsautin narun Riinan päitsiin kiinni ja avasin portin, jolloin tamma oli syöksyä ylitseni. Peruutin tamman takaisin kunnolla tarhaan ja sainkin toistaa tämän muutaman kerran, jotta varsa ymmärsi jutun jujun.
Kävelimme talliin ripein askelin ja välillä jouduin kääntämään Riinan ympyrälle, että se ei ihan näpeistä juoksisi, mutta päästiin kuitenkin talliin suht kunnialla ja kiinnitin varsan käytävälle hoidettavaksi. Olin onneksi ollut kaukaa viisas ja hakenut Riinan harjat valmiiksi, ettei minun niitä enää tarvinnut hakea ja jättää energistä varsaa yksin keksimään ties mitä.
Harjasin varsan ripein ottein, sekä putsasin kaviot, vaikka ei niissä varsinaisesti mitään putsattavaa ollut, mutta pitihän pikkuneitiä opettaa jalkojenkin käsittelyyn. Hoitamisen jälkeen vein varsan hetkeksi juoksemaan katettuun pyörröaitaukseen purkamaan energioitansa, jonka jälkeen vielä pikainen harjalla sutaisu ja varsa takaisin ulos laumatoveriensa kanssa puuhaamaan.
01.01.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Jaana K.
Aijaijai! Tänään on se päivä, kun oriemme uusimmat varsat kotiutuvat Bellgroveen! Olen erittäin innoissani nähdäkseni varsat ihka elävänä ja vieläpä omassa tallissa. Myös muu talliporukka oli innoissaan uusista tulokkaista ja uskoisin Rufuksenkin olevan salaa innostunut päästessään pitkästä aikaa touhuamaan varsojen kanssa, vaikka hän ei varsoja varsinaisesti kouluttaisi tai hoitaisikaan.
Kävin vähän väliä kurkkimassa ikkunasta, joko hevosauto olisi tullut, vaikka tiesin sen tulevan vasta iltapäivällä.
”Jaana, ne on täällä!” Ilona tuli huikkaamaan toimiston ovelle ja pomppasin penkistäni saman tien ylös ja lähdin suuntamaan ulos Ilonan ja muiden tyttöjen perässä. Varsoille oli jo määrätty hoitajat, jotka olisivat pääasiassa vastuussa niiden käsittelystä ja koulutuksesta ratsutukseen asti ja totta kai he olivat paikalla, mutta myös muut olivat ilmaantuneet paikalle katsomaan millaisia tällä kertaa pihaan saapuisi.
”Voi, ne on ihania!” tytöt henkäilivät kuorossa ja jokainen hoitaja otti vastaan oman hoidokkinsa vieden ne karsinaan tutustumaan uuteen paikkaan. Olimme tyhjentäneet varsoille oman alueen, jossa ne saisivat aluksi kaikessa rauhassa tutustella uuteen paikkaan ja jonkin ajan kuluttua ne pääsisivät asuttamaan tallin pääkäytäviä.
Riinan hoitaja Ilona oli ilmoittanut olevansa sairaana, joten otin tytön hoitohevoset huolehdittavakseni. Toki, olivathan ne minun hevosiani, joten huolehdin niistä muutenkin, mutta erityisesti varsat olivat hyvin pitkälti hoitajiensa vastuulla ratsutukseen asti.
”No hei pikkuinen”, hymähdin, kun portilla tuli vastaan erittäin pirtsakka ja jopa hieman riehakas tammavarsa. Napsautin narun Riinan päitsiin kiinni ja avasin portin, jolloin tamma oli syöksyä ylitseni. Peruutin tamman takaisin kunnolla tarhaan ja sainkin toistaa tämän muutaman kerran, jotta varsa ymmärsi jutun jujun.
Kävelimme talliin ripein askelin ja välillä jouduin kääntämään Riinan ympyrälle, että se ei ihan näpeistä juoksisi, mutta päästiin kuitenkin talliin suht kunnialla ja kiinnitin varsan käytävälle hoidettavaksi. Olin onneksi ollut kaukaa viisas ja hakenut Riinan harjat valmiiksi, ettei minun niitä enää tarvinnut hakea ja jättää energistä varsaa yksin keksimään ties mitä.
Harjasin varsan ripein ottein, sekä putsasin kaviot, vaikka ei niissä varsinaisesti mitään putsattavaa ollut, mutta pitihän pikkuneitiä opettaa jalkojenkin käsittelyyn. Hoitamisen jälkeen vein varsan hetkeksi juoksemaan katettuun pyörröaitaukseen purkamaan energioitansa, jonka jälkeen vielä pikainen harjalla sutaisu ja varsa takaisin ulos laumatoveriensa kanssa puuhaamaan.
01.01.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Jaana K.
Aijaijai! Tänään on se päivä, kun oriemme uusimmat varsat kotiutuvat Bellgroveen! Olen erittäin innoissani nähdäkseni varsat ihka elävänä ja vieläpä omassa tallissa. Myös muu talliporukka oli innoissaan uusista tulokkaista ja uskoisin Rufuksenkin olevan salaa innostunut päästessään pitkästä aikaa touhuamaan varsojen kanssa, vaikka hän ei varsoja varsinaisesti kouluttaisi tai hoitaisikaan.
Kävin vähän väliä kurkkimassa ikkunasta, joko hevosauto olisi tullut, vaikka tiesin sen tulevan vasta iltapäivällä.
”Jaana, ne on täällä!” Ilona tuli huikkaamaan toimiston ovelle ja pomppasin penkistäni saman tien ylös ja lähdin suuntamaan ulos Ilonan ja muiden tyttöjen perässä. Varsoille oli jo määrätty hoitajat, jotka olisivat pääasiassa vastuussa niiden käsittelystä ja koulutuksesta ratsutukseen asti ja totta kai he olivat paikalla, mutta myös muut olivat ilmaantuneet paikalle katsomaan millaisia tällä kertaa pihaan saapuisi.
”Voi, ne on ihania!” tytöt henkäilivät kuorossa ja jokainen hoitaja otti vastaan oman hoidokkinsa vieden ne karsinaan tutustumaan uuteen paikkaan. Olimme tyhjentäneet varsoille oman alueen, jossa ne saisivat aluksi kaikessa rauhassa tutustella uuteen paikkaan ja jonkin ajan kuluttua ne pääsisivät asuttamaan tallin pääkäytäviä.
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.